Liikettä katseen voimasta

Auto on teollisen muotoilun alalla eräänlainen kruununjalokivi; monimutkainen tuote, jota tehdään suuria kappalemääriä. Aalto-yliopiston professori, muotoilija Eero Miettinen muistuttaa, että auton onnistuneeseen muotoiluun tarvitaan lahjakkuuden lisäksi myös aina pieni ihme.

Uuden auton kolmiulotteisen mallin tekeminen on kuvanveistoa. Iso, auton kokoinen möykky seisoo muotoiltavana, ja sitä veistetään, muovataan ja jyrsitään. Mallipiirustukset voivat näyttää hyvinkin vauhdikkailta ja dynaamisilta, mutta ne eivät takaa lopputulosta, Miettinen kuvailee autosuunnittelijan työn alkuvaiheita.

Joskus tapahtuu ihme, ja auto herää henkiin jo siinä paikallaan. Joskus taas autosta tulee sellainen, että se alkaa elää vasta liikkuessaan.

– Autonäyttelyssä jokin auto voi olla ihan tylsä, mutta auta armias, kun sen näkee liikenteessä – se voi muuttua joksikin käsittämättömän hienoksi, Miettinen hehkuttaa.

Menestyksen mittari

Muotoilijan menestystä mitataan sillä, montako hänen tuotettaan on edennyt tuotantoon asti. Seuraava mittari on se, miten hyvin tuote myy. Automuotoilijan pitää olla lahjakas ja luova tyyppi, jolla on intohimo autoihin ja ajoneuvosuunnitteluun. Miettisen mukaan sellaiset tyypit erottuvat joukosta.Siinä missä suunnittelu on ryhmätyötä, muotoilu voi henkilöityä yhteen ihmiseen.
– Maailma on kova ja kilpailu armotonta varsinkin kansainvälisellä tasolla. Siksi tarvitaan vahva persoona ja hyvä itsetunto. Aseman säilyttämiseen tarvitaan teräviä kyynärpäitä ja työtä hartiavoimin, hän sanoo.

Itse muotoiluprosessissa tekniikka sanelee paljon. Muotoilijan tehtävä on oppia lainalaisuudet ja löytää sen jälkeen uusia polkuja. Autoteollisuudessa yhteistyö on hioutunut pitkälle.
– Muotoilijan ja insinöörin kanssakäyminen on jatkuvaa kaupankäyntiä ja tinkimistä, usein kiihtynyttäkin sellaista. Yhteinen sävel kuitenkin löytyy, vaikka joskus siihen tarvitaan kolmannen osapuolen apua, Miettinen naurahtaa.

Piirteet yhdistävät autoperhettä

Joskus käy niin, että autosta tulee kaikkien pitämä klassikko. Se myy hyvin, toimii ja säilyy pitkään vain pienin muutoksin. Tähän tarvitaan Miettisen mielestä ripaus sattumaa.
– Autojen kysyntä ja tarjonta on nykyään suurta. Tehdään määrällisesti paljon ja usein aikaisempaa pienemmille kohderyhmille. Autot tarvitsevat visuaalisen identiteetin, jota voi jatkaa mallistosukupolvesta toiseen. Kysymyksessä on hyvin inhimillinen piirre; ne näkyvät ihmissuvuissa sukupolvesta toiseen, samoin eläinkunnassa, hän pohtii.

Aivan kuten ihmiset samaistuvat sukuunsa yhtenevien piirteiden kautta, myös autoilla on mahdollisuus samaistua yhtenevään tuoteperheeseen. Autojen jatkumoita voidaan seurata taaksepäin jopa 1920-luvulle.

Korealaiset kissansilmät

Korean autoteollisuuden muotoilu on selvästi korostetumpaa kuin esimerkiksi Japanin, jossa on suosittu hillittyjä muotoja. Korealaisten autojen ominaisuudet, joita saatettiin ennen pitää Euroopassa liioiteltuna, ovat nyt nähtävissä kaikkialla.
– Esimerkiksi auton etulyhdyt, silmät, voivat olla milloin mihinkin päin taipuneita kissamaisia viirusilmiä. Korealaiset ovat aloittaneet tämän tyylin, joka on levinnyt myös Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin, Miettinen kertoo.

Autojen suhteellinen samannäköisyys on kysynnän ja tarjonnan välisen lain aikaansaannosta.
– Kun tietyt muotoilun suuntaukset menestyvät, kaikki haluavat siitä osansa ja syntyy valtavirtamuotoilu. Marginaalissa on toki niche-tuotteita, jotka edustavat erilaisempia ratkaisuja ja jotka pitkällä aikavälillä myös antavat suuntaa valtavirran trendeille, Miettinen selventää.

Tulevaisuuden autosuunnittelulta hän toivoo perinteisten kaavojen rikkomista.
– Autoa pitäisi katsoa enemmän tilasuunnittelun näkökulmasta. Perinteisen kaavan mukaan autossa istutaan ahtaasti kaksi edessä ja kolme takana. Näkisin mielelläni tämän konventionaalisen muotin murtuvan mahdollisimman pian. Sisätiloista voisi saada paljon enemmän irti, hän visioi.

Peter Schreyer: Auto on kuin puku

Schreyerin käsialaa ovat muun muassa legendaariset Audi TT ja VW New Beetle –mallit. Vuonna 2006 hänet palkattiin Kian muotoilujohtajaksi.

Saksalainen Peter Schreyer kuuluu tämän hetken tunnetuimpiin ja menestyksekkäimpiin automuotoilijoihin – hänen maineestaan kertoo muun muassa kunniatohtorius Lontoon Royal College of Art yliopistossa. Ennen häntä arvonimen ovat saaneet kaksi nimekästä automuotoilijaa: Sergio Pininfarina ja Giorgetto Giugiaro. Schreyerin tarkoituksena on lähestyä eurooppalaisia asiakkaita ja luoda uudelle mallistolle persoonallinen ja aikaisempaa erottuvampi ilme.

Schreyer uskoo auton ja ihmisen kokonaisvaltaiseen suhteeseen, johon vaikuttavat ulkonäön lisäksi myös tuoksut ja äänet. Hänen mukaansa auton design on enemmän kuin kaunis muoto – se on asenne. Lähes aina mustaan tyylipukuun sonnustautunut suunnittelija vertaa autojen suunnittelua räätälin työhön. – Autot muistuttavat pukuja, tärkeintä on oikea leikkaus. Pidä muoto yksinkertaisena, mutta ei milloinkaan tylsänä.

Artikkeli julkaistu Deltan James-lehdessä 1/2012. Teksti: Heini Santos ja Ilpo Mattila.